Eräs pieni asia, joka voi yllättää iloisesti tavallisena arkipäivänä, on pienenpieni nuppu, jonka huomaa ilmestyneen yhteen huonekasveistaan.
 


Ilo ei toki pääty löytämiseen, vaan kasvaa päivä päivältä nupun kehittyessä kukinnoksi.


Kun kyseessä on ihkaensimmäinen kukinto, jonka kyseinen huonekasvi on tehnyt, prosessia seuraa jännityksellä. Millainen mahtaa olla lopputulos?


Loppuspektaakkeli voi olla niin sykähdyttävä, että sen lopulta kohdattuaan kasvattajan sydän huokaa ilosta, riemusta ja ylpeydestä.


Kun kukinto alkaa hiljalleen hiipua, ilo sen synnystä säilyy kuitenkin ajatuksissa.


- - - - -

Näillä kuvilla ja ajatuksilla otan osaa Valokuvatorstain haasteeseen "ilo".

Tämä blogimerkintä on omistettu vanhimmalle kiinanruusulleni, jota olen kasvattanut kämmenenkorkuisesta lähtien.